torstai 31. heinäkuuta 2014

Simppeliä elämää


Entä jos olisi pahoinvoivia ihmisiä, eikä mielenterveys ihmisiä?



Olen vuosia puhunut, kuvannut, kirjoittanut ja kertonut mielenterveysasioista. Yrittänyt omalta osaltani kertoa maailmalle mitä se on, mitä on kokea mielenterveysongelmia, sairastua, toipua, olla potilas, kuntoutuja ja lopulta mielenterveyskuntoilija. Tätä samaa asiaa ja mielenterveysväen etuja ajaa moni muukin yksityishenkilö, sekä erilaiset järjestöt ja yhdistykset. 

Koko ajan koen oppivani ja ymmärtäväni asiasta enemmän. Koen myös jonkinlaista turhautumista, vaikka asiat menevät eteenpäin, toiset asiat eivät tunnu menevän perille. Miksi ihmeessä mielenterveysasiat ovat niin hankalia? Niistä ei oikein haluta yleisesti puhua tai mielenterveys ei kuulu perusarkisanastoon tai -keskusteluun. Omien oivallusten kautta olen alkanut puhumaan, kuvaamaan, kirjoittamaan ja kertomaan paljon ihmisten hyvinvoinnista. Asioista ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvointi näyttää koskettavan ihmisiä ihan eri tavoin kuin mielenterveysasiat. Jostain syystä mielenterveysasioihin liittyy joku negatiivinen kaiku, toisin kuin hyvinvointiin. 

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Valokuvataidetta Seurasaaresta



Läppärin kanssa parvekkeella illan viileydessä. Olen siis lomalla lasten kanssa. Mieheni oli eilen iltavuorossa ja päätimme lasten kanssa lähteä retkellä Seurasaareen. Otimme mukaan makkaraa jota grillasimme iltaruoaksi ja paljon juotavaa. Lapset nauttivat retkestä ja luonnosta suuresti. Tänään miehelläni oli vapaapäivä ja lähdimme uudelleen koko perhe retkeilemään Seurasaareen, myös koiramme pääsi mukaan. 

Parasta retkeilyssä on yhdessä oleminen luonnossa, eläinten seuraaminen sekä lasten ilo ja riemu. Pitkästä aikaa otin myös kameran mukaan ja annoin sen laulaa. Kahden päivän aikana otin noin 220 valokuvaa eli ehkä joukossa on joku onnistunutkin. Ihan huippua kuvata ja kuvata, katsella maailmaa linssin läpi, luoda omannäköistä taidetta. En tajunnutkaan kuinka ikävä minulla on ollut kuvaamista. 

Rohkeutta on haastaa itsensä


keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Tehdäänkö treenaamisesta ongelma



Me suomalaiset olemme hyviä tekemään ongelman asiasta kuin asiasta. Ei ole hetkeäkään, ettei kirjoiteta siitä kuinka syömme liian epäterveellisesti tai liian terveellisesti. Treenaamme tai liikumme liian vähän tai liikaa. Vuosi tai pari sitten nousi kohu kun eräs äiti julkaisi itsestään kuvia huippu timmissä kunnossa. Hänellä oli pieniä lapsia ja viimeisimmästä synnytyksestä ei ollut kovin pitkä aika. Nousi tarve arvostella äitiä, joka huolehtii itsestään ja harrastaa liikuntaa. Ja miksi, ehkä vain pelkästä kateudesta? Olemme älyttömän hyviä ja nopeita tuomitsemaan. Jos emme itse halua jotakin tai elämäntilanne ei anna myöden miksi emme voi hyväksyä, että joku tekee toisin? Eihän se ole meiltä pois? 

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Tyttöjen hömppäjuttuja



Kuluva viikko oli meidän perheessä vähän toisenlainen. Mies ja lapset lähtivät tiistaina kukonlaulun aikaan lomareissuun ja palasivat perjantaina iltapäivästä. Tämä tarkoitti sitä, että oli yksin kotona tai kaksin koiran kanssa. Taisikin olla jo toinen kerta lasten syntymän jälkeen kun olin yksin kotona, siis enemmän kuin pari tuntia. Lapsethan täyttävät syksyllä yhdeksän ja seitsemän eli aika erilaista kotona olemista.